Tonne vesisateeseen nyt sit pitäis lähteä, mutta ei siinä taida paljon olla vaihtoehtoja, mikäli tahtoo saada ranskan kurssin kunnolla liikenteeseen. No, maanantaina me, Mikko ja minä, sitten nähtiin, sain kerrottua, minkälaista mulla oli Salo-päivän aikana ollut. Hammaslääkärireissukin meni ihan hyvin, kauan kesti, ennen kuin puudutus lähti. Mutta sain olla tosi ylpeä itsestäni, että olin tehnyt sen. Iltapäivällä ja alkuillasta kiersin muutaman kierroksen Ollikkalaan ja Pahkavuoreen, sain hankittua itselleni siniturkoosin kynttilälyhdyn. Olin vähän odottanut, että olisin päässyt äidin kanssa samaan paikkuun kulkemaan, mutta siinä kävikin niin, että en päässyt. Ei se haitannutkaan, mutta kiva olisi ollut!