On aika ihmeellistä, että pääsiäisenä on lunta. Kuuntelen Mirkka Rekolaa, hänellä on aika palava tyyli puhua. Muistanko, koska olen kuullut Mirkka Rekolan runoja? Joskus runopiirissä olen kuullut. Tyyli on ihan sellaista vanhan ihmisen tyyliä, ei sovi oikein minun esitettäväkseni...

Runous on sellaista, jossa tarvii olla koko ajan hereillä. Ei jaksa aina keskittyä, pitää joskus lukea muutakin. Mulla on hyvä fiilis, odotan innolla matineaa!