Kuuntelen aamuhartautta, yritän keskittyä siihen. Samalla yritän kirjoittaa ajatuksiani aamutuimaan. Olen tässä ollut muutaman tunnin hereillä, yrittänyt keskittyä siihen, mitä mielessäni liikkuu. Aamuhartaudet tässä kohtaa kohottavat mieleeni Jeesuksen kärsimyksen, kunpa olisit kylmä tai kuuma, mutta kaikkein pahinta on se, että olet penseä. Olen rukoillut ystävien puolesta, kirjoittanut monta rukouslappua jumalanpalveluksissa. Olen iloinen tästä, että pahuudella ei ole viimeistä sanaa. Onneksi on näin.